Kirjoittanut Kake B.
Edward Bernays (1891-1995) oli julkisen mielipiteen muokkaamisen pioneeri jonka opit ovat enemmän ajankohtaisia tänään kuin koskaan.
Vuosien varrella Bernays erikoistui mielipidevaikuttamisen menetelmien kehittämisessä, joita käytettiin monien yritysten, teollisuuden alojen, hyvinvointijärjestöjen, kansalaisryhmien sekä tietysti myös hallitusten toimesta.
1950-luvulla Edward Bernays työskenteli United Fruit Companyn (nykyisin Chiquita Brands International) hyväksi kampanjassa, joka yhdistyi kiinteästi Guatemalan demokraattisesti valitun hallituksen kaatamiseen vuonna 1954. Tämä vallankaappaus, jonka CIA orkestroi, johti pitkäkestoiseen sisällissotaan ja sortoon Guatemalassa, jättäen pysyvän jäljen maan historiaan.
Bernaysin rooli kampanjassa sisälsi laajamittaista propagandaa, jonka tarkoituksena oli mustamaalata Guatemalan presidentti Jacobo Árbenz ja esittää hänet kommunistisena uhkana. Tämä oikeutti Yhdysvaltain hallituksen puuttumisen asiaan sekä antoi United Fruit Companylle mahdollisuuden suojella taloudellisia etujaan alueella. Kritiikot väittävät, että Bernaysin toiminta ei ainoastaan edistänyt Yhdysvaltain imperialismia, vaan myös heikensi demokraattista hallintoa Guatemalassa, aiheuttaen vuosikymmenien epävakautta ja ihmisoikeusloukkauksia.
Hän mullisti julkisen viestinnän ja PR-alan suosimalla mielipidejohtajien, julkisuuden henkilöiden, lääkäreiden ja muiden "asiantuntijoiden" hyväksyntöjä vahvistamaan asiakkaidensa viestejä. Lisäksi hän käytti laajasti kyselytutkimuksia ja kokeiden sekä mielipidemittausten tuloksia argumentoimaan tehokkaammin asiakkaidensa puolesta. Bernaysin menetelmät eivät ainoastaan tehneet hänen asiakkaidensa viesteistä vakuuttavampia, vaan ne myös loivat pohjan nykyaikaiselle mielipidevaikuttamiselle ja markkinoinnille. Bernays teki ensin tutkimuksen, ja ajoi asiakkaansa asiaa sen tutkimuksen nojalla.
Edward Bernays oli keskeinen hahmo useissa yhteiskunnallisissa muutoksissa, jotka hänen asiakkaansa toivoivat saavuttavansa. Yksi hänen merkittävimmistä saavutuksistaan oli naisten julkisen tupakoinnin hyväksyttävyys. Työskennellessään Lucky Strike tupakkayhtiölle -savukkeiden hyväksi, Bernays järjesti tempauksia, joissa nuoret naiset sytyttivät savukkeita kadunkulmissa "vapauden soihtuina". Tämä mainoskampanja teki tupakoinnista symbolin naisten vapautumiselle ja itsenäisyydelle. Kun Cocacola vaihtoi Joulupukin värit oman yhtiön väreihin, tehtiin se Bernaysin toimesta. Harva edes tietää, minkä väriset vaatteen Joulupukilla oli ennen.
Lucky Striken puolesta Bernays otti myös tehtäväkseen vaikuttaa naisten muotiin. Kun kyselyt paljastivat, että naiset vierastivat Luckyn vihreää pakkausta, koska se ei sopinut heidän vaatteidensa väreihin, Bernays ryhtyi edistämään vihreän sävyjen muodikkuutta. Hän järjesti vihreä-aiheisia muotilounaita, tanssiaisia, joissa naiset pukeutuivat vihreisiin mekkoihin, sekä näyteikkunoita, joissa esiteltiin vihreitä asuja. Kampanja oli myyntilukujen perusteella valtava menestys.
Bernays näki itsensä ammattimaisena mielipiteen muokkaajana, joka saattoi tarkkojen periaatteiden avulla luoda haluttuja asennemuutoksia. Hänen innovaationsa eivät vain muokanneet kulutustottumuksia, vaan myös määrittivät uusiksi kokonaisia yhteiskunnallisia normeja, mikä teki hänestä mielipidevaikuttamisen historian ikonisen hahmon.
Sigmund Schlomo Freud, psykoanalyysin kehittäjä ja Bernaysin eno.
Edward Bernaysin ajatukset propagandasta ja massojen manipuloinnista ovat edelleen ajankohtaisia, erityisesti modernin yhteiskunnan mediakulttuurissa. Hänen teoksensa paljastavat, kuinka demokraattisessa yhteiskunnassa järjestelmällinen viestintä ja psykologinen ymmärrys voivat ohjata yleistä mielipidettä ja muodostaa näkymättömän hallintamekanismin. Bernays argumentoi, että tämä manipulointi ei ole vain mahdollista, vaan myös välttämätöntä, jotta monimutkaiset yhteiskunnat voivat toimia sujuvasti. Hänen mukaansa pieni, vaikutusvaltainen ryhmä hallitsee massojen ajattelua muokkaamalla heidän tapojaan, mieltymyksiään ja uskomuksiaan – usein ilman, että ihmiset itse tiedostavat tätä vaikutusta. Tässä artikkelissa tarkastelemme Bernaysin näkemyksiä ja niiden merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Ote kirjasta Propaganda (Edward Bernays, 1928)
Tietoinen ja älykäs massojen järjestäytyneiden tapojen ja mielipiteiden manipulointi on tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa. Ne, jotka hallitsevat tätä näkymätöntä yhteiskunnan mekanismia, muodostavat näkymättömän hallituksen, joka on todellinen vallanpitäjä maassamme.
Meitä hallitaan, mielemme muokataan, makumme muotoutuvat, ideamme ehdotetaan suurelta osin miesten toimesta, joista emme ole koskaan kuulleet. Tämä on looginen seuraus siitä, miten demokraattinen yhteiskuntamme on järjestetty. Suuri määrä ihmisiä on toimittava yhteistyössä tällä tavalla, jotta he voivat elää yhdessä sujuvasti toimivana yhteiskuntana.
Olipa asenne tähän olosuhteeseen mikä tahansa, tosiasia pysyy, että melkein jokaisessa päivittäisen elämämme toimessa – olipa kyse politiikasta, liiketoiminnasta, sosiaalisesta käyttäytymisestä tai eettisestä ajattelusta – meitä hallitsee suhteellisen pieni joukko ihmisiä, jotka ymmärtävät massojen ajatteluprosessit ja sosiaaliset kaavat. He vetävät lankoja, jotka hallitsevat yleistä mielipidettä, hyödyntävät vanhoja sosiaalisia voimia ja keksivät uusia tapoja sitoa ja ohjata maailmaa.
Joskus yleisöön kohdistuva vaikutus syntyy ammattimaisen propagandistin toimesta, joskus amatöörin, joka on määrätty tehtävään. Tärkeää on, että tämä prosessi on yleismaailmallinen ja jatkuva; ja kokonaisuudessaan se regimentoi yleistä mielipidettä yhtä tehokkaasti kuin armeija regimentoi sotilaidensa kehoja.
Joukkopsykologian järjestelmällinen tutkimus paljasti opiskelijoille mahdollisuudet näkymättömään yhteiskunnan hallitsemiseen manipuloimalla ihmisten ryhmäkäyttäytymisen motiiveja. Niinpä heräsi luonnollisesti kysymys: Jos ymmärrämme ryhmä-ajattelun mekanismit ja motiivit, eikö ole mahdollista hallita ja regimentoi massoja tahtomme mukaan ilman, että he tietävät siitä?
Propagandan viimeaikainen käyttö on osoittanut, että tämä on mahdollista, ainakin tiettyyn pisteeseen ja tiettyjen rajojen sisällä.Yksikään vakavasti otettava sosiologi ei enää usko, että kansan ääni ilmaisee mitään jumalallista tai erityisen viisasta ja ylevää ajatusta. Kansan ääni ilmaisee kansan mielen, ja sen mielen muodostavat ne ryhmäjohtajat, joihin kansa uskoo, ja ne henkilöt, jotka ymmärtävät miten yleistä mielipidettä manipuloidaan.
Olipa kyseessä virkaan valituksi tulemisen ongelma, uusien asioiden tulkitseminen ja popularisointi tai julkisten asioiden päivittäisen hallinnon tekeminen osaksi yhteisön elämää, propagandan käyttö, joka on huolellisesti sovitettu massojen ajattelutapaan, on olennainen osa poliittista elämää.
Bernaysin ajattelun ajankohtaisuus nykyajassa
Edward Bernaysin lähes sata vuotta sitten kirjoittamat näkemykset propagandan ja massapsykologian vaikutuksesta tuntuvat tänään jopa ajankohtaisemmilta kuin hänen aikanaan. Digitalisaation, sosiaalisen median ja jatkuvan tietovirran aikakaudella massojen manipulointi on saavuttanut aivan uuden tason. Algoritmit ohjaavat mieltymyksiämme, suositukset muokkaavat käyttäytymistämme ja vaikuttajat rakentavat näkemyksiämme maailmasta – usein huomaamattomasti, mutta tehokkaasti.
Bernaysin korostama "näkymätön hallinto" ei ole kadonnut, vaan se on saanut uusia muotoja, jotka ulottuvat laajemmalle ja toimivat nopeammin kuin koskaan ennen. Vaikka hänen aikanaan manipulointi nojasi pääasiassa perinteisiin medioihin, nykyään valtaosa siitä tapahtuu digitaalisten alustojen kautta, joissa käyttäytymistämme analysoidaan ja ohjataan tarkkuudella, jota hän tuskin osasi kuvitella.
Tämä herättää kysymyksiä yksilönvapaudesta ja tietoisesta päätöksenteosta: kuka ohjaa ajatuksiamme, ja missä määrin me itse hallitsemme näkemyksiämme maailmasta? Bernaysin kirjoitukset toimivat muistutuksena siitä, kuinka tärkeää on ymmärtää viestinnän mekanismit ja niiden vaikutukset – ei vain historian, vaan myös oman aikamme kontekstissa.
Vuosien varrella Bernays erikoistui mielipidevaikuttamisen menetelmien kehittämisessä, joita käytettiin monien yritysten, teollisuuden alojen, hyvinvointijärjestöjen, kansalaisryhmien, sekä kotimaisten ja kansainvälisten hallitusten hyväksi.
Tuleeko mieleen WHO, Open Borders, Extinction Rebellion, Stop The Oil, Black Lives Matter?
Lisäksi on muita trendejä, jotka saa edellämainittujen lisäksi erityiskohtelua mediassa, LGBT, ilmastokriisi, maahanmuutto. Toki on vastakohtakin: kaikki joka ei ole agendan mukaista, on äärioikeiston tai venäjän järjestämä salajuoni, ja sitä toistamalla pidetään illuusiota yllä.
Bernays näki itsensä ammattimaisena mielipiteen muokkaajana, joka saattoi tarkkojen periaatteiden avulla luoda haluttuja asennemuutoksia. Hänen innovaationsa eivät vain muokanneet kulutustottumuksia, vaan myös määrittivät uusiksi kokonaisia yhteiskunnallisia normeja, mikä teki hänestä mielipidevaikuttamisen historian ikonisen hahmon.
Bernaysin kirja Propaganda, oli yksi kansallissosialistien rovioon joutuneista kirjoista.
Comments